TAKK on jo vuosien ajan satsannut henkilöstön digiosaamiseen. Nyt meneillään on kehityskeskusteluprosessin kehittäminen, johon linkittyy myös uudenlainen digivarmuuteen tähtäävä polkumalli. Opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa tehtävä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKS jalostetaan jatkossa myös henkilöstön kehittämisen työkaluksi. Kaikille työntekijöille rakennetaan kehityskeskustelujen yhteydessä oma HOKS.
Henkilöstön kehittämispolulle on luotu suuntaviivat jo vuosia sitten, kun TAKKissa alettiin digihankkeiden avulla panostaa henkilöstön digiosaamiseen. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on erilaiset tarpeet, toiveet ja mahdollisuudet omasta työtehtävästä, kokemuksesta, elämäntilanteesta ja alasta riippuen, ja nämä voidaan huomioida henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman tavoitteissa. Kehittämistavoitteiden suunta löytyy organisaation yleisistä osaamisen kehittämisen painopisteistä. Viime vuosina TAKKin strategiassa kehittämisen painopisteinä ovat olleet digiosaaminen sekä verkko- ja etäopetustaidot.
Näihin peilaten uudistuneissa kehityskeskusteluissa määritellään henkilökohtaiset tavoitteet yhdessä esihenkilön kanssa. Tavoitteet pilkotaan konkreettisiksi askeliksi, joiden saavuttaminen on realistista. Talon yhteisten osaamisen kehittämisen painopisteiden lisäksi tavoitteet voivat liittyä laajemminkin omaan alaan, työelämään tai oikeastaan mihin vain, mitä henkilö itse tai laajemmin koko tiimi tarvitsee.
Tavoitteiden saavuttamista seurataan vuoden mittaan seurantakeskusteluissa ja onnistumisen kokemukset siivittävät polkua eteenpäin pala kerrallaan. Seurantakeskustelut ovat varsinaista kehityskeskustelua kevyempiä, ja tarvittaessa esihenkilö voi ohjata sparrailemaan omien tavoitteiden saavuttamisesta esimerkiksi asiantuntijakollegan kanssa.
Humbolin avulla merkityksellisimpiä kehityskeskusteluja
TAKKissa on otettu kehityskeskusteluissa käyttöön uusi digitaalinen työkalu, Humbol. Humbol on työntekijäkokemuksen kehittämisen työkalu, jolla osaamisen kehittämistä johdetaan. Se on myös esihenkilön apuväline ja muistin tuki, joka antaa kuvan paitsi työntekijän tilanteesta, myös koko tiimin hyvinvoinnista. Humbolin avulla kehityskeskusteluista saadaan vielä merkityksellisempiä. Ohjelma muistuttaa työntekijää kehityskeskusteluiden lähestyessä valmistautumaan ja vastaamaan tarvittaviin kysymyksiin. Vastaukset käydään kehityskeskustelussa keskustellen läpi ja mietitään samalla, miten yksilön ja organisaation tavoitteet saadaan yhdistettyä toimivaksi kokonaisuudeksi.
Humbol tuo kehityskeskusteluihin myös tasalaatuisuutta, kun kaikki käyttävät samaa järjestelmää ja kehityskeskustelut muovataan saman rungon ympärille. Näin varmistetaan, että osaamisen kehittäminen käydään läpi kunnolla. Myös tavoitteiden seuranta harppaa uudelle tasolle, kun keskustelujen tulokset eivät unohdu mappien syövereihin. Henkilöstö voi arvioida tavoitteidensa saavuttamista esimerkiksi prosentteina pitkin matkaa. Tarvittaessa tavoitteita voidaan pilkkoa pienemmiksi paloiksi tai muokata aikataulua paremmin työhön ja elämäntilanteeseen sopivaksi.
Etumatkalla digiosaamisessa
Joitakin vuosia sitten digiloikasta puhuttiin joka paikassa. Meillä TAKKissa asia käännettiin niin, että ei yritettykään tehdä loikkaa, vaan kannustettiin ottamaan pieniä askelia, jotka lisäsivät digivarmuutta ja kehittivät osaamista. Tuolloin pilotoitu polkumalli sai henkilöstöltä hyvää palautetta ja itsevarmuus uusien työkalujen ja sovellusten käyttöönottamisessa kasvoi huomattavasti.
Digiosaamiseen panostaminen maksoi itsensä takaisin koronapandemian puhjetessa, jolloin meillä oltiin hyvällä etumatkalla digiosaamisessa. Pandemiaa edeltävänä vuonna Learning Path Erasmus+ -hankkeen puitteissa oli määritelty, että kaikkien TAKKilaisten tulee osata Office 365 -perusteet ja hyödyntää Teamsia verkko-opetuksen ja etätyöskentelyn ensisijaisena välineenä. Kun pandemia puhkesi, henkilöstöllä oli hyvät valmiudet siirtää opetus verkkoon. Toki osaamista on aina eri tasoista, mutta pohja oli kaikilla jo hyvä. Nyt käynnissä on DigiFrame Erasmus+ -hanke, missä tavoitellaan teknisten taitojen sijaan ennen kaikkea syvällisempää digivarmuutta.
Teipillä tai rakkaudella
Ilman digihankkeita myös kehityskeskusteluprosessin kehittämistyö olisi todennäköisesti muotoutunut hieman erilaiseksi. Learning Path -hankkeessa luotu polkumalli ja strategiaan kirjatut tavoitteet henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta loivat hyvät raamit kehityskeskusteluprosessin kehittämiselle.
TAKKille ominaiset joustavuus ja ketteryys toimivat myös kehittämisasioissa. Uusia työkaluja ja käytänteitä otetaan rohkeasti käyttöön, mutta niihin ollaan valmiita tekemään myös tarvittaessa muutoksia. Laulussa kerrotaan, miten kaiken pystyy korjaamaan teipillä tai rakkaudella. Ajatus sopii TAKKin ketterään kehittämistyöhön: olemme oppiva organisaatio, jossa ei pelätä rohkeita kokeiluja.
Hanna Koistinen
henkilöstöpäällikkö
Tuuli Oksanen
kehittämiskoordinaattori
