Siirry suoraan sisältöön

Tiedolla lisää opiskelijalähtöisyyttä

Piirroshahmo näyttää peukkua ja taustalla on diagrammeja.

Numeroita, pylväsdiagrammeja ja käyriä – oppimisanalytiikka on niitä, mutta myös paljon muuta.

Ammatillisessa koulutuksessa kertyy paljon tietoa. Saamme tietoa esimerkiksi opiskelijoiden määrästä, heidän koulutuksensa etenemisestä sekä näytöistä. Meille annetaan palautteita siitä, kuinka olemme onnistuneet koulutuksessa. Näillä tiedoilla on suuri merkitys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Tiedon avulla voidaan lisätä myös opiskelijalähtöisyyttä. Kun tiedämme kohdat, joissa opiskelija tarvitsee ohjausta, voimme tukea opiskelijaa entistä paremmin hänen oppimisen polullaan.

Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppimiseen ja koulutukseen liittyvän tiedon keräämistä, käsittelyä ja raportointia. Oppimisanalytiikka hyödyntää oppimisprosessin aikana syntyvää dataa opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseksi. Oppimisdataa syntyy opiskelijan opinpolun kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi suoritetut tehtävät ja opintojen eteneminen tuottavat tietoa opiskelijan oppimisesta. Toisaalta oppimisdataa on myös kouluttajan toimesta syntyvät toimet esimerkiksi arviointi. Tietoa kertyy lisäksi koulutuksista ja niihin liittyvästä rahoituksesta. Analytiikka hyödyttää myös oppilaitosjohtoa. Tietoa kerätään ja yhdistellään erilaisten tietovarantojen rajapintojen kautta. Datan säilöntää ja julkisuutta määrittelevät lukuisat lait ja lisäksi tiedon yhdisteleminen vaatii järjestelmien yhteensovittamista sekä tietoturvallisia toimintakäytänteitä.

Oppimisanalytiikka hyödyttää kaikkia

Opiskelijat tarvitsevat joustavia sekä opiskelijalähtöisiä oppimispolkuja, jotka vastaavat heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Oppimisanalytiikan avulla opiskelijasta kerätty tieto muuttuu opiskelijan tueksi oppimispolulla ja tekee näkyväksi osaamisen kehittymisen. Tieto auttaa opiskelijaa myös itseohjautuvuudessa ja helpottaa urasuunnittelua. Käytännössä tämä voi näkyä opiskelijalle esimerkiksi verkko-oppimisympäristössä oikein suunniteltuna tukena ja oman osaamisen etenemisen havaitsemisena. Näiden kautta opiskelijan motivaatio ja itseohjautuvuus lisääntyvät ja oppiminen tehostuu. Sujuva opintojen eteneminen lisää myös opiskelijan hyvinvointia.

Oppimisanalytiikka on aito arjen työkalu myös kouluttajalle. Tiedon avulla opiskelijalle on mahdollista suunnitella hänen tarpeitaan vastaava opetus ja antaa tarvittavaa ohjausta. Oppimisen tehostuminen näkyy työajan säästönä ja aikaa jää enemmän opiskelijan kohtaamiselle. Oppimisanalytiikan avulla kouluttajan on mahdollista havaita ajoissa tuen tarpeet ja näin estetään haasteiden kasautuminen, kun niihin päästään tarttumaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Oppimisanalytiikka antaa reaaliaikaista palautetta ja syvällistä ymmärrystä oppimiskäyttäytymisestä. Tämän avulla opetusta on myös mahdollista kehittää vastaamaan paremmin opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Oppimisanalytiikan avulla saamme myös ennakoivaa tietoa. Tekoälyn avulla on jo nyt mahdollista saada tietoa putoamisvaarassa olevista opiskelijoista tiettyjen ennustavien tietojen avulla. Erityisen mielenkiintoista on seurata kuinka tulemme hyötymään tekoälystä ennakoivan tiedon keräämisessä. Tekoälyllä tulee todennäköisesti jatkossa olemaan iso merkitys entistä yksilöllisempien oppimispolkujen kehittämisessä.

Työelämälle oppimisanalytiikan hyödyntäminen oppilaitoksissa mahdollistaa sujuvat polut ammattiin ja työelämään. Oppimisanalytiikan avulla tuotetaan myös entistä osaavampia ammattilaisia. Tietoa hyödynnetään oppilaitoksissa päätöksenteon tukena. Päätökset voivat koskea arjen asioita esimerkiksi oppimisympäristöihin liittyen, mutta tiedon avulla voidaan saada käsitystä myös oppimisprosessien sujuvuudesta ja toimintaa voidaan kehittää entistä paremmaksi. Kaikki tämä näkyy siinä, miten opiskelija oppii.

TAKKissa osallistumme tänä vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Digikyvykkyys-hankkeeseen, jossa on tavoitteena kehittää ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota. Yhtenä osana hanketta jatketaan oppimisanalytiikan kehittämistä. Tämän avulla voimme tarjota jatkossa entistäkin opiskelijalähtöisempää opetusta tulevaisuuden osaajille.

Kirjoittaja Virve Soininen on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kouluttaja ja digipedamentori.