Miten voi työllistyä kouluun koulunkäynninohjaajaksi tai päiväkotiin lastenhoitajaksi? Polkua ohjausalalle voi olla joskus vaikea hahmottaa tai ylipäätään löytää, mistä lähteä liikkeelle – etenkin, jos on maahan muuttanut ja suomen kielen taito on vielä rakentumassa.
Suomeen muualta muuttaneelle ohjausalan koulutukseen pääseminen voi olla vaikeaa. TAKK on mukana kehittämässä maahanmuuttaneille reittejä ohjausalan ammatilliseen koulutukseen Monikulttuurisen ohjauksen polut, MOPO -hankkeessa (ESR 2024-2027), yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Työelämässä tarvitaan yhä enemmän ohjaajia, joilla on omakohtaista kokemusta maahanmuutosta ja toisaalta suomalaisen yhteiskunnan sekä ohjauskäsitysten ja -käytäntöjen tuntemusta. Eri ikäisten maahanmuuttaneiden parissa toimivat ohjausalan ammattilaiset tarvitsevat entistä enemmän osaamista kielen ja kulttuurin, erilaisten ohjauskäsitysten sekä maahanmuuttoon liittyvien psykososiaalisten prosessien vaikutuksesta ohjaukseen.
Miksi erilaiset taustat ovat ohjausalan työssä vahvuus?
Suomessa asuvista alle 18-vuotiaista nuorista jopa noin 17 prosenttia on maahanmuuttotaustaisia. Heistä suurin osa asuu kaupungeissa, erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Helsingin seudulla asuu neljännes kaikista maahanmuuttotaustaisista nuorista.
Suomessa perusopetuksen oppilaista vieraskielisiä on arviolta joka kymmenes, näin myös Tampereella. Yleisimmät vieraat äidinkielet ovat venäjä, viro, arabia, persia (farsi) ja englanti. Sekä valtakunnallisesti että Tampereella koulujen väliset erot ovat kuitenkin suuria. Joissakin kouluissa vieraskielisten osuus voi olla huomattavasti korkeampi, kun taas osassa kouluista heitä on vain muutamia prosentteja.
Varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus on korkeampi kuin peruskoulussa, koska nuorimmissa ikäluokissa vieraskielisten osuus väestöstä on tällä hetkellä suurempi kuin vanhemmissa ikäluokissa. Tampereen koko väestöstä vieraskielisiä on noin 11 %, mutta alle kouluikäisten ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten parissa osuus on arviolta tätä suurempi. Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa on suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella, noin 15–20 %, mutta tarkka luku vaihtelee vuosittain.
Tätä taustaa vasten voimme todeta, että kasvatus- ja ohjausalalla työskentelevien vieraskielisten työntekijöiden suhteellinen osuus on pienempi kuin ohjaustyössä kohdattavien lasten ja nuorten. Erityisesti perusopetuksessa opettajakunta on edelleen hyvin suomen- ja ruotsinkielinen. Tampereella monikielisiä työntekijöitä on päiväkodeissa lastenhoitajina ja avustajina sekä peruskouluissa valmistavassa opetuksessa, S2-opetuksessa ja koulunkäynninohjaajina.
Eri kielten ja taustojen tuntemus ja kokemus antaa maahan muuttaneille ohjaajille mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan vieraskielisten kohtaamisessa, toimia jopa eri taustojen ja kulttuurien välissä välittäjinä. Heillä on omakohtaista kokemusta, joka voi parhaimmillaan synnyttää lapsissa luottamusta ja vahvistaa osallisuuden sekä mukanaolon tunnetta. Lapsi tai nuori ei koe olevansa ”erilainen toinen” vaan yksi muiden joukossa.
Kaikki kielet ovat resurssi
Kun kaikki kielet nähdään mahdollisena välineenä oppimisessa, tukee se myös suomen kielen oppimista. Vieraskielinen ohjausalan ammattilainen voi selittää käsitteitä lapsen vahvimmalla kielillä. Hän voi auttaa alkuvaiheen ymmärtämisessä ja tukea siirtymää suomenkieliseen opetukseen. Erityisesti valmistavassa opetuksessa ja S2-opetuksessa tämä voi nopeuttaa kouluyhteisöön integroitumista.
Monikielinen henkilöstö voi auttaa tulkitsemaan kulttuurisia eroja, ehkäisemään väärinymmärryksiä, tunnistamaan syrjintä- tai kiusaamistilanteita sekä rakentamaan inklusiivisempaa, mukaanottavampaa, ilmapiiriä. Tämä hyödyttää kaikkia oppilaita, ei vain maahanmuuttotaustaisia. He voivat toimia esikuvina ja samaistumisen kohteina: lapsille ja nuorille voi olla merkityksellistä nähdä opettajia, ohjaajia ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä, joilla on samankaltainen kieli- tai maahanmuuttotausta. Tämä voi vahvistaa koulumotivaatiota, lisätä uskoa omiin mahdollisuuksiin ja vähentää ulkopuolisuuden tunnetta.
Vuorovaikutus perheiden kanssa on helpompaa, kun henkilöstössä on työntekijöitä, jotka osaavat samoja kieliä kuin perheet. Huoltajien osallistuminen helpottuu. Väärinymmärrykset vähenevät. Luottamus kouluun ja päiväkotiin kasvaa. Perheiden on helpompi ymmärtää suomalaisen koulutusjärjestelmän käytäntöjä. Tämä näkyy erityisesti varhaiskasvatuksen aloituksessa, oppimisen tuen tilanteissa sekä kodin ja koulun yhteistyössä.
Pienelle lapselle oman kielen kuuleminen voi lisätä turvallisuuden tunnetta, helpottaa kiinnittymistä ryhmään, vähentää stressiä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Tutkimuksissa on havaittu, että lasten oma kieli ja identiteetti tukevat myös uuden kielen oppimista. Monikielisyys tarkoittaa lapsen kaikkien kielten ja kielellisen taustan arvostamista sekä tukemista osana oppimista ja identiteetin kehitystä.
Pelkkä vieraskielisyys ei kuitenkaan automaattisesti tuo vain hyötyjä. Työntekijän osaaminen ja koulutus ovat ratkaisevia. Riittävä suomen taito on tärkeä lasten oppimisen ja turvallisuuden kannalta. Toisaalta henkilöstöä ei pitäisi käyttää eri taustojen ja kulttuurien välissä välittäjinä tai tulkkeina aivan kaikkeen. Kotoutuminen on kaksisuuntaista, ei vain vieraskielisen työntekijän yksilöllinen prosessi. Onnistumisen kannalta tärkeitä ovat koko työyhteisön perehdytys, selkeäkielisyys ja kielituki vieraskielisille työntekijöille sekä selkeät vastuut.
Maahanmuuttaneille rakennetaan uusia polkuja ohjausalalle
Ohjausalalle voi opiskella ammatillisen koulutuksen kautta eri reittejä pitkin. MOPO-hankkeessa TAKK rakentaa pieniä ohjausalalle orientoivia ja valmentavia osaamiskokonaisuuksia, joiden avulla ohjausalasta kiinnostuneet voivat selvittää valmiuksiaan alan koulutukseen ja työhön. Käytännössä tämä tarkoittaa osaamismerkkien suorittamista. Osaamismerkki on pieni digitaalinen todistus omasta osaamisesta.
TAKKin luoma kokonaisuus sisältää materiaalit ja osaamismerkkitestit. Kokonaisuuden avulla on mahdollista tutustua ja saada lisää tietoa ohjausalan koulutuksesta, opiskelusta, työstä ja työympäristöistä esimerkiksi koulunkäynninohjaajan, lastenhoitajan tai lastenohjaajan työtehtävissä Suomessa. Materiaaleja on suomeksi ja monella muulla kielellä. Kokonaisuus on selkeäkielinen. Lopuksi voi suorittaa osaamismerkit OpenBadgeFactoryn kautta. Osaamismerkki voi auttaa, kun hakee ohjausalan ammatilliseen koulutukseen.
TAKKin MOPO-materiaalit ja osaamismerkit kohti ammatillista koulutusta ovat:
- Tutustu ohjaukseen
- Ohjaajana Suomessa
- Ohjaaja yhteistyössä
- Ohjaajan digitaidot
Pilotoimme osaamismerkkejä ohjausalasta kiinnostuneiden kotoutumiskoulutuksen ja TUVA-opiskelijoiden kanssa huhtikuussa 2026. Seuraava pilotti toteutetaan syksyllä 2026. Näiden pohjalta viimeistelemme kokonaisuuden. Kaikkien sisältöjen materiaalit ja linkit osaamismerkkien suorittamiseen löytyvät Avointen oppimateriaalien kirjastosta. Näistäkö tukea ohjaukseen tai ideoita omaa alaa vielä pohtiville? Käy tutustumassa!
Kirjoittajat
Mari Poikolainen
MOPO-hankekoordinaattori TAKKissa
kulttuuriantropologi sekä ohjaaja ja opettaja TUVA-koulutuksessa TAKKissa
Mari Perko
MOPO-hanketyöntekijä TAKKissa
kasvatus- ja ohjausalan kouluttaja TAKKissa
Lähteitä
- Euroopan komissio, Osallistava koulutus
- Helsingin yliopisto, Monikielisyys koulussa
- Kielikello, Monikielisyys koulussa
- Kieliverkosto, Monikielisyyden tukeminen varhaiskasvatuksessa
- Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023 – Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1.
- Kuntaliitto, Väestömuutos haastaa myös varhaiskasvatuksen järjestämistä – mutta miten?
- OECD, Immigrant Students at School
- OECD, Educating Teachers for Diversity
- Opetushallitus, Kulttuurinen moninaisuus
- Opetushallitus, Kielitietoinen varhaiskasvatus ja esiopetus
- Opetushallitus, Maahanmuuttotaustaiset oppilaat perusopetuksessa
- Tampere, varhaiskasvatus ja esiopetus
- Tilastokeskus, vieraskieliset lapset varhaiskasvatuksessa
- Työterveyslaitos, Monimuotoinen työelämä
