Digikyvykkyys tarkoittaa organisaation kykyä toimia tehokkaasti digitaalisessa ympäristössä ja siinä menestystekijä on digikyvykäs henkilöstö. TAKKin henkilöstöllä on vahva digiosaamisen perusta, jota täytyy ylläpitää ja kehittää jatkuvasti muuttuvassa oppimisen maailmassa.
Oppilaitosmaailmassa digiosaamiseen kytkeytyy vahvasti digipedagogiikka. TAKKin opiskelijat tulevat hyvin erilaisista taustoista, mikä näkyy myös digiosaamisessa – osa tarvitsee enemmän tukea, osa taas hyödyntää digityökaluja jo sujuvasti. Tämän vuoksi kouluttajilta edellytetään monipuolista digipedagogista osaamista, jotta opetus voidaan mukauttaa erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin ja oppimistyyleihin.
TAKKin kokeileva toimintakulttuuri mahdollistaa, että henkilöstö pääsee testaamaan uusia asioita ja niiden soveltamista omaan työhönsä. Tämä kehittää henkilöstön digiosaamista luontevalla ja joustavalla tavalla.
Analytiikka ja tekoäly tukemassa kehityspolkua TAKKissa
Tällä hetkellä TAKKissa kehitetään erityisesti data-analytiikkaa. Sen avulla aikaa vieviä työtehtäviä on mahdollista tehostaa ja saada entistä enemmän lajiteltua ja kohdennettua tietoa organisaation toiminnasta. Organisaatiossa kertyy paljon tietoa ja haasteena on ollut tiedon suuri määrä ja hajanaisuus. Analytiikkaa onkin järkevä kehittää roolien mukaisesti, sillä erilaisissa työtehtävissä toimivilla on erilaiset tarpeet. Tähän tarpeeseen vastaavat mm. tietotyöpöydät, missä kohdennettu tieto on koottuna eri työroolien mukaisesti esimerkiksi organisaation intrassa.
Kehitykseen liittyy vahvasti myös tekoäly, jota TAKKissa kehitetään moniulotteisesti. TAKKin tekoälyohjeistukset ovat olleet olemassa jo reilun vuoden, ja osalla henkilöstöstä on hyvät valmiudet käyttää tekoälyä työtehtävissään. Ammatillisessa koulutuksessa tekoäly näkyy myös tutkinnon perusteissa.
Kouluttajalla on moniulotteinen rooli tekoälyn suhteen sen sisältyessä niin omaan digipedagogiseen osaamiseen kuin mahdollisesti opetettavaan opetusaiheeseen. Tästä näkökulmasta myös henkilöstön osaamista on kehitettävä monin eri tavoin. Tekoälyosaamisessa on vielä eroja henkilöstön keskuudessa, joten on tärkeää tarjota sekä perusasioita tekoälyyn tutustuville että syvällisempää tietoa niille, jotka ovat jo perehtyneet aiheeseen enemmän.
Hankkeet digikyvykkyyden kehittämisen moottorina
Digikyvykkyyden kehittämistä tuetaan hanketyöllä. Viime vuonna TAKKissa oltiin mukana muun muassa OKM:n rahoittamassa Digikyvykkyys I-hankkeessa, joka jatkuu nyt Digikyvykkyys II-hankkeena. TAKKin eri hankkeiden ja niiden välisen yhteistyön avulla saadaan kokonaisuutta vietyä eteenpäin monipuolisesti ja järjestelmällisesti. Myös uusien hankkeiden hakuja mietittäessä on otettu vahvasti mukaan organisaation digikyvykkyyden kehittäminen.
Digikyvykkyys-hankkeissa kehitetty analytiikka ja tietotyöpöydät toimivat hyvänä pohjana myös analytiikan jatkokehittämiselle. Teemassa päästäänkin seuraavaksi syventymään oppimisanalytiikkaan lokakuussa alkavan Digital Transition for Vocational Education & Training Erasmus+ -hankkeen myötä. Kehityksen tuloksena TAKKissa voidaan tarjota jatkossa entistäkin henkilökohtaisempia ja joustavia opintopolkuja opiskelijoille. Opiskelijoille voidaan myös kohdentaa aiempaa paremmin oikeanlaista tukea oikea-aikaisesti.
Digipedagoginen kehittäminen linkittyy myös muuhun pedagogiseen kehittämiseen. Olennaista on tunnistaa henkilöstön tarpeet ja osata tukea heitä kehittämään omaa osaamistaan.
On tärkeää, että henkilöstöllä säilyy hallinnan tunne omaa työtään kohtaan. Digipedagogiikka ei tarkoita vain digityövälineiden käytön osaamista vaan siinä yhdistyy teknologian, pedagogiikan ja sisällön osaaminen. Digivarman kouluttajan ei tarvitse siis olla digiexpertti vaan oman koulutusalan taitava ammattilainen, joka osaa toimia joustavasti muuttuvassa digiympäristössä.
Virve Soininen
digipedagoginen asiantuntija
Tuuli Oksanen
kehittämiskoordinaattori
Arttu Artkoski
ATK-suunnittelija
